Naalakkersuisoq Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornerup ineriartornera pillugu: Akisussaassusilimmik ingerlatsisoqalissaaq

Siunissami qaninnerusumi aatsitassarsiornermi susoqarumaarpa?

- Soqutiginnikkaluttuinnarneq nuannaarutigisorujussuuarput tamatumanilu ’soqutiginninneq’ ’aningaasaliinermut’ nuutsinnissaa sulissutigalutigu. Suliaqarnerit suulluunniit pisariaqartippavut, nunap sananeqaataanik aallarniutitut misissueqqaarnerniit ingerlatsinernut tulliuttunut, taakkunani misissuinerit annertunerusut ingerlanneqartarlutik, ingerlatseqatigiiffiillu atorluaanermi imminut akilersinnaasumik isumalluummik nassaarniartarlutik. Alloriarnerni tamani aningaasaliisartunit tapersersorneqarnissaq isumalluutillu misissukkap ujartugarineqarnissaa pisariaqartinneqartarpoq. Allatut oqaatigalugu sorpassuit imminnut naammagutissapput. Naalakkersuisut inatsisinik nutarterillutik sulinertik naammasseqqammerpaat. Tassunga atatillugu pisariillisaallutalu sulianik suliaqariaatsinik oqilisaavugut, ingerlatseqatigiiffiit taamaalillutik ataatsikkut ingerlataqarsinnaalersillugit. Piffissarmi aamma pingaarutilimmik aalajangiisuuvoq. Aatsitassanut periusissiarput aamma nutartileruttorparput, maanna atuuttoq ukiup naanerani atorunnaartussaammat. Periusissiassami nutaami aningaasaliinerit siuarsarnissaat kiisalu nunanik allanik suleqateqarnerit peqateqarnerillu inerisarnissaat aamma ukkatarineqassapput.

 

Suliniuteqarpa aalajangersimasunik soqutigilluarlugit malinnaaffiginiakkannik?

- Suliniutit arlaqartut ukiuni makkunani ingerlariaqqipput iluamillu aatsitassarsiulernissaannut ikorfartorniarlugit Naalakkersuisunit sapinngisatsinnik sulissaagut. Aatsitassat EU-mit USA-miilluunniit ineriartornerminni pingaaruteqarluinnartutut isigineqartut pillugit suliniutinut nunarsuarmioqatitsinnit soqutiginnittoqarnera soorunami takusinnaavarput. Kisianni guultimik aatsitassamillu molybdænitut ittumik soqutiginnittoqarnera aamma takusinnaavarput.

 

Tassunga atatillugu Naalakkersuisup salliukkumasai suuppat? 

- Kalaallit Nunaat aatsitassarsiorfittut suli nutaraavoq. Aatsitassarsiorfik ingerlasoq ataasiinnaavoq, nunarujussuarlu suli misissorneqarsimanani. Aatsitassaativut nunallu ataani periarfissat pillugit nunarsuarmioqatitta ilisimasaqarnerulernissaat suliassarivarput, tamanna nunatta innuttaasuinut atugarissaarnerulersitsiniassammat. Nunap iluanik piginnittussaaneq tigugatsigulli aatsitassat inuiaqatigiinnit iluaqutigineqalernissaat ukkatarisimavarput. Innuttaasunik peqataatitsineq taamaammat ukkatariuarparput.

 

Suliniut Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut iluaqutaanissaat qanorpiaq qulakkeerneqartarpa?

- Aatsitassaqarneq nunap karsianut ullumikkut iluaqutaasorsuunngilaq, kisianni aatsitassaqarneq najukkani aningaasaqarnernut annertusiartortumik pingaarutilimmillu isumaqaleraluttuinnarpoq, suliniutit sumut killinnerat apeqqutaatinnagu sumiiffimmi suliaqartoqartillugu malugilluarneqarsinnaasarluni. Ingerlatsinerit tamarmik najukkani pitsaasumik sunniuteqartarput, inuussutissarsiuteqartunik suleqateqarnikkut suliffissanillu pilersitsinikkut. Aatsitassarsiorfik aallartinneqaraangat Inuiaqatigiinnut Sunniutissanik Naliliisoqarnissaa piumasaqaataavoq, taannalu sammisat inuiaqatigiinnut iluaqutaasinnaasut ukkataralugit aatsitassarsiorfiusumi kommunip, Namminersorlutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiullu akornanni isumaqatigiissutaavoq.  

 

Suliniutinut taakkununnga atatillugu sila avatangiisillu illersorneqarnissaat qanoq initutigippat?

- Ingerlataqarnermi tamarmiusumi avatangiisisi pissutsit isiginiarneqartorujussuusarput. Suliassaqarfik tamanna iternga tikillugu malittarisassiorfigineqarsimavoq, oqimaaqatigiinnissarlu qulakkeerniarlugu Aatsitassanut Aqutsisoqarfiup aamma Avatangiisinut Aqutsisoqarfiup immikkut naalakkersuisoqarfinniitinneqarnissaat naalakkersuinikkut aalajangiunneqarsimalluni. Avatangiisinut Sunniutissat Nalilersorneqarnissaannut misissuisoqartarnissaanik piumasaqaateqarpoq taakkulu soorunami tamanut tusarniutigineqartussaallutik, piumasaqaataavorlu najukkami innuttaasunik ingerlatseqatigiiffik Naalakkersuisorlu ataatsimoorlutik ataatsimiititsisassallutik Avatangiisinut Sunniutissanut Naliliineq saqqummiunneqarlunilu oqaluuserineqarniassammat.

 

Kalaallit Nunaanni ineriartortitsinermi avatangiisit ukkatarineqarsinnaappat?

- Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorneq ingerlataqarnerlu tapersersorneqarpoq avatangiisinulli tunngatillugu qasukkaasoqarumanani. Tamanna innuttaasunit pingaartinneqarpoq tamannalu innuttaasut ataatsimiitinneqarneranni saqqummertuartarluni. Pinngortitaq inuussutigaarput nunamilu isumalluutit atorluarneqarnissaat pillugit misigissuseqartorujussuunata – akisussaassusilimmilli tamanna pissaaq.

 

Sanaartornernik aalajangersimasunik Naalakkersuisoq erseqqissaarusuppa?

- Ilaatigut niuernermut inuussutissarsiornermullu naalakkersuisutut inuussutissarsiornermit isigalugu atortulersuutinut ukiuni makkunani annertuunik aningaasaliisoqarnera soorunami nuannaarutigaara. Aningaasaliinerit taakku inuussutissarsiutit ineriartortinneqarnerannut pingaarutilerujussuupput. Mittarfinnut, umiarsualivinnut imermik nukissiorfinnut aningaasaliinerit matumani pineqarput, kisianni aamma atortulersuutit mikisut soorlu aqqutit, tulattarfiit puttasut assigisaallu aamma pineqarput.

 

Suliniutit suliffeqarfinnut innuttaasunullu qanoq sunniuteqarnissaat naatsorsuutigaajuk?

- Suliniutit innuttaasut inuussutissarsiuteqartullu ilarparujussuisa ulluinnarni inuunerannik oqilisaataanissaat naatsorsuutigaara. Kisianni aamma eqqaamasariaqarpoq nuna isorartoorujussuummat taamaammallu assersuutigalugu mittarfissualiornerit iluaqutissartaannik kikkut tamarmik misigisaqarnavianngimmata. Illoqarfiit anginerit avataanni atortulersuutit annertusarneqarnerisa ingerlaannarnissaat taamaammat pingaaruteqarpoq taamaaliornikkut nuna tamarmi ataqatigiissilernissaa qulakkeerneqassammat. Atortulersuutit ineriartortitsinermi kisimik ingerlatsisinnaanngillat, atortulersuuteqaranili ineriartortitsiniarneq ajornakusoorpoq, taamaammallu qanoq sumilu sanaartortoqarnissaa piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aalajangiisuullutik. Tassami atortulersuuteqarneq soqannginnerluunniit tunngaviusumik ineriartornermik siuarsaanngikkuni unissaassaaq. Pingasunik mittarfiliornerup saniatigut Tasiilami mittarfiliornissaq pilersaarusiuleruttorparput, soorlu aamma imermik nukissiorfiit allineqarnissaat sanaartorneqarnissaallu pilersaarusiorneqartoq.  

 

Kalaallit Nunaata nunataata ataani suliniutissani annertuuni naleqartitat suut salliunneqarnissaat pingaaruteqarpa?

- Nunarsuarmi pisariaqartinneqartumik mingutsitsinnginnerulernissamut Naalakkersuisut tamakkiisumik peqataaniarput. Piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aamma ikaarsaariarnermi teknologinik aaqqiissutit ujartorneqartut amerlasoorujussuit pigaavut. Assersuutigalugu CCS-imut (Carbon Capture and Storage) tunngavissaqarluarpugut, tamannalu piareersarparput imermillu isumalluutinik ukiuni aggersuni neqerooruteqarnissaq pilersaarutigaarput. Mingutsitsinnginnerulernissamut aatsitassat pisariaqartinneqartorujussuit arlaqartut aamma pigaavut. Suleqatiginnikkumavugut kisianni aamma erseqqissaatigalutigu mingutsitsinnginnerulernissaq akeqanngitsumik pineqarsinnaanngimmat. Akikinnerpaamik pineqarsinnaanngilaq. Iligisanit pitsaasunik atugassaqartitsisunik aamma avatangiisinik pitsaasumik isumaginninnissamut sulinermilu pitsaasumik atugassaqartitsinissamik piumasaqaatitalinnik aatsitassanik piumagaanni, tamanna akiani takuneqarsinnaassaaq nunarsuarmilu niuerfinni nunanit allanit unammillerneqarnissamit illersuiniarnerup isummerfigineqarnissaa avaqqunneqarsinnaanngilaq.