Ilulissani Kangiata Illorsuanik sanaartornermi KJ Greenland pingaarnertut suliakkinneqartuuvoq.
KJ Greenlandip aqutsineq pitsanngorsarpaa niuernikkullu ineriartorluni
Ukiorpaalunni alliartorujussuareerluni Kalaallit Nunaanni sanaartornermik suliffeqarfiit annersaasa ilaata KJ Greenlandip aqutsisuni amerlivai. Piginnittuni pilersitseqataasut ilaat niuernikkut ineriartortitsinermut piffissaqarnerulersimavoq.
Karl aamma Jens Jensen Kalaallit Nunaanni sanaartornermik sanaartugassanillu suliakkinneqartarnermik ukiut 30-it matuma siorna suliffeqarfeqaleramilli ”pitsaassuseq piffissaq eqqorlugu isumaqatigiissutigineqartoq” tunngaviusumik naleqartitatut atorneqarsimavoq. Taamaaginnassaarlu, naak suliffeqarfik ukiuni kingullerni alliartupiloorsimagaluartoq ukiumullu 400 mio. kr.-it kaaviiaartinneqartalersimagaluartut, tamannalu KJ Greenland-ip sanaartugassanik suliakkinneqartarnermik suliffeqarfinni Kalaallit Nunaanni anginerpaanut ilaalersippaa Avannaanilu anginerpaalerluni.
Suliffeqarfik siorna taamaammat aalajangerpoq piginnittut ilaniarlugit, Mads H. Nørgaard pisortamut tullersortaalerluni, Bjarke Fuglsang Cortesilu sanaartugassanut angisuunut immikkoortortami, tamatumani ilanngullugit Ilulissani Qaqortumilu mittarfittaassat illorsuarnut, suliniutinut pisortaalerluni.
Qatanngutigiit Karl aamma Jens Jensen aallartitsisuusut Ilulissani Aasiannilu immikkoortortarfinni aqutsisuusimapput. Jens Aasianni taamannak ingerlaqqiinnassaaq, Karlilu Ilulissani atorfimmini Mads H. Nørgaardimit ikorfartorneqarluni. Piffissaagallartillugu kinguaariit nikinneranni tamanna pivoq Karl Jensenilu piffissaqarnerulersikkumallugu niuernermik ineriartortitseqqinnissamut kiisalu suliffeqarfiup piffissap ingerlanerani pisisartunut pitsaasumik attaveqarnera attakkumallugu.
KJ Greenland Kalaallit Nunaata Avannaani ukiut ingerlaneranni immikkoortortamik ineriartortitsisimavoq, Ilulissat avannaaniittumik, Karl Jensenimiillu aqunneqartumik sumiiffimmi isumalluutinit ikorfartorneqarluartumik. Tamaani suliassat piumasaqaatitaqartut ilaannilu qaangerniagassaqarluartut suliarinissaat pilersitsisumit kivinneqarusuttorujussuuvoq.
- Sanaartugassat annertuut amerlanerat pissutigalugu alliartorneq 2017-imi sukkatippoq, sulisullu amerlassusaat amerliartorsimapput ullumikkut 300-t missaanniilersimallutik, Mads H. Nørgaard oqarpoq.
- Taamak sukkatigisumik alliartorneq pissutigalugu ukkatarineqartoq soorunami ingerlatsinermiippoq; suliniutini ataasiakkaani pitsaassutsip piffissaliunneqarsimasullu qulakkeernissaat naammassinissaallu. Aqutsisut maanna amerlivagut, suliffeqarfiup alliartornerani naleqartitatta malinnaanissaat niuernitsinnilu tunngavigisatsinnik uppernassuseqarluarnitta attannissaa ukkatareqqissaarsinnaaniassagatsigu, Mads H. Nørgaard oqarpoq.
Sanaartornermik pitsaanerusumik aqutsineq kinguaariillu nikinnerat
Mads H. Nørgaardip Bjarke Fuglsang Cortesillu suliffeqarfimmi sanaartornermut aqutsineq nukittorsarpaat piginneqataalerlutillu, taamaammallu oqartoqarsinnaalluni ukiut tulliini piffissaagallartillugu kinguaariit nikinnissaannut aqqutissiuussisoqarsimasoq.
Mads H. Nørgaard KJ Greenland-imi 2019-imili sulilerpoq suliniutinillu aqutsisutut suliaa siulleq tassaasimavoq Ilulissani Kangiata Illorsua, sanaartukkamik pingaarnertut KJ Greenland suliakkinneqarsimalluni.
Sanasutut 2001-imi naammassisimavoq bygningskonstruktøritullu 2017-imi misilitsilluni.
KJ Greenlandimi atorfeqarnermi ilaani Danmarkimi najugaqarpoq, suliffeqarfimmillu piginneqataaleramili Kalaallit Nunaanni najugaqarsimalluni.
Bjarke Fuglsang Cortes sanasutut aamma ilinniagaqarpoq, illersornissaqarfimmi sakkutuut naalagaasimalluni bygningskonstruktøritullu aamma ilinniarsimalluni. Bjarke Fuglsang Cortes nunani tamalaani misilittagaqarpoq, LEGO System A/S-imi suliniutinut pisortaasimalluni ukiuni kingullerni tallimani ilaqutariit suliffeqarfiutaata Asiami allaffeqarfiani sulisimalluni.
Bjarke mittarfinnik sanaartornermi KJ Greenland-imi angusaqarluarsimavoq tassuunakkullu suliffeqarfimmi suliffeqarfiullu suleqatigisaasa akornanni inissisimallualersimalluni.
KJ Greenland piginnaasarpassuaqarpoq
KJ Greenlandip suliassaasa akornanni sanaartornerit angisuut ukiuni kingullerni initusimapput.
Kangiata Illorsua sanaartukkani immikkuullarinnersaavoq. Mittarfinnillu sanaartornerit suliffeqarfiup Kalaallit Nunaata ineriartornerani pingaarutilimmik inissisimalersippaat.
Aasianni inissiat 20 + 40-nik taaneqartut massakkut sanaartorneqarput, kiisalu Aasianni Ilulissanilu ilinniartunut inissiat Namminersorlutik Oqartussanut sanaartorneqarlutik.
Ilutigitillugu Ilulissani Upernavimmilu politeeqarfinnik nutaanik Uummannamilu politeeqarfiup nutarsarlugu sanaartornerni KJ Greenland pingaarnertut suliakkinneqarsimavoq.
Namminersortut pisortallu sanaartortitsineranni suliatigut, pingaarnertut tamakkiisumillu suliakkiutigineqartut ilaannik arlalinnik suliffeqarfik aamma suliaqartinneqarpoq.
Taakku qaavatigut toqqavissiorluni, aqqusinniorluni kuuffilersuilluni kiisalu ujaqqanik aserorterinermik, qaartiterinermik ujaqqerinermillu suliassaqarpoq. KJ Greenland ujaqqerinermik kiisalu nunamik, ujaqqanik qaartiterinermillu suliakkiissutinik suliaqarluni aallartissimavoq Karl Jensenilu ujaqqerisutut suli uppernarsaateqarluni.
Umiarsualivinnik sanaartorneq, itisuunngortitsineq aqqartartutullu suliassat piginnaasanut ilaapput KJ Greenlandilu nunami suliassanik assigiinngitsunik tigusaqarsinnaalersillugu.
